Johtuen hyvin eristävästä rakenteesta ei puulattian alle sijoitetut vesiputket riittäneet lämmittämään yläkertaa odotetusti. Talossa kun on maalämpö, niin menoveden lämpötila pysyy kovillakin pakkasilla suht alhaisena(-20 asteessa paluuvesi 28 astetta). Näin ollen aloin suunnittelemaan lisälämmitystä radiaattorin muodossa.
Eri radiaattorivalmistajilta löytyy kaavat ja arvot teholaskentaan koon mitoitusta varten. Nyt kun veden lämpötila on 0 asteen ulkolämpötilassa keskimäärin 25 astetta, ei radiaattorin teho kovinkaan kummoinen ole (riippuu tietysti koosta). Hyvä lähtökohta kaavoja vierastavalle on Rettigin paneliradiaarroreiden mitoitussivu.
Radiaattoreiden hintavertailu on helppoa, sivustoja on netissä lukuisia hintavertailun tekemiseen. Ohessa muutama:
Eri radiaattorivalmistajilta löytyy kaavat ja arvot teholaskentaan koon mitoitusta varten. Nyt kun veden lämpötila on 0 asteen ulkolämpötilassa keskimäärin 25 astetta, ei radiaattorin teho kovinkaan kummoinen ole (riippuu tietysti koosta). Hyvä lähtökohta kaavoja vierastavalle on Rettigin paneliradiaarroreiden mitoitussivu.
Radiaattoreiden hintavertailu on helppoa, sivustoja on netissä lukuisia hintavertailun tekemiseen. Ohessa muutama:
- http://profil.fi/index.php?main_page=index&cPath=16
- https://www.netrauta.fi/portal/rakentaminen?man=PURMO
- http://www.kodinrakennus.com/products/group/LVI65/LV6530/LV653040
- http://www.taloon.com/vesikiertoiset-patterit/4204/dg
Eli tuotteita löytyy, mutta se oikea koko pitäisi löytää yläkertaan eli mitoitus tarvitaan. Päätin lähteä liikkeelle ns. tyhmän ja vahvan periaatteella: asennan radiaattorin ja katson mihin se riittää. Sain veljeltä 100 cm x 60 cm kaksilehtinen konvektoripelleillä testaukseen. Katsotaan riittääkö teho mihin asti.
Tein muuten 700 W sähköpatterilla vertailevaa tutkimusta. Noin -15 asteen kelissä patterin sähkönkulutus oli n. 170 W jatkuvana lämmityksenä eli patterin vuorokausikulutus oli n. 4 kWh. Toivottavasti asennetusta tadiaattorista tämän verran irtoaa.
